Ollila, Seija Tämän päivän ja tulevaisuuden työelämä on haastavaa niin johtamisen kuin työntekijöidenkin kannalta riippumatta ammattialasta tai organisaatiosta. Erityisesti kiire, jopa epävarmuus työpaikkojen säilymisestä, arvaamattomuus toimintatapojen muuttumisessa ja jatkuvat erilaiset muutokset aiheuttavat suurempaa tarvetta yhä vahvempaan johtamisosaamiseen. Eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen, työhyvinvointiin liittyvät odotukset ja velvoitteet sekä taloudellisuus-, tehokkuus- ja vaikuttavuusvaateet voivat olla työläitä kokonaisuuksia johtamisen […]

Olin kutsuttuna puhumaan henkilöstöjohtamisesta eräässä kongressissa. Teemani otsikoksi määrittelin: ”Johtajana moninaisuuden äärellä – eri sukupolvet ja moninaiset persoonat työelämässä”. Etsin erilaisia tutkimuksia ja kirjoja aiheesta, miten eri sukupolvet toimivat työelämässä, mitä he odottavat työelämältä ja millaista johtamista he toivovat. Esitykseni sai minut hieman myöhemmin pohtimaan myös johtajan tai esihenkilön omaa sijoittumistaan johonkin tiettyyn sukupolveen ts.

Kutsumus käsitteenä mielletään usein tiettyyn ammattiin, työuraan tai elämäntehtävään. Siihen liittyy ylevää ajattelua jostain suuremmasta, sisäisestä tunteesta tai jopa kohtalosta. Erityisesti hoitoalaan ja kirkollisiin tehtäviin on ajateltu kuuluvan vahva jopa yliluonnollinen, hyveellinen, emotionaalinen ja spiritualistinenkin kutsu. Ihmisten auttaminen, sairaiden hoitaminen tai uskonnollisen vakaumuksen vahvistaminen ja jakaminen muille ovat toimineet ohjaavina tekijöinä ammattiin tai tehtävään suuntautumisessa.

”Johtajilla ja esihenkilöillä yleensä kiire ja stressi, käyttävät helpommin etäohjausta kuin matkaavat ehkä pitkiäkin matkoja ohjaukseen tai ohjaaja matkustaa, jolloin kustannukset nousevat”. Johtaminen on ymmärretty kautta aikojen pääasiassa asioiden ja ihmisten johtamisena ja hallinnoimisena. Nykyajassa johtajuus painottuu vahvasti ihmisten työn tukemiseen ja erilaisten mahdollisuuksien luomiseen. Tällöin johtajan henkilökohtaisen työkalupakin tulee sisältää riittävä määrä itsetuntemusta, tietoa

Epävarmuus hyvinvoinnin ja talouden elpymisestä on ollut maailmanlaajuinen huolenaihe tänä vuonna. Toivon näkeminen henkilökohtaisessa elämässä ja työssä on kuitenkin aina ensiarvoisen tärkeää. Työnohjauksella on oma tehtävänsä toivon ylläpitämisessä. Ajatuksia toivosta ”Se, joka elää toivossa, tanssii ilman musiikkia”, Tuntematon Usko, toivo ja rakkaus kulkevat teologisina käsitteinä vahvasti yhdessä. Ne antavat viestin yksilön tapaan elää elämäänsä, osoittaa

Myötäelämisen tarve on hyvin ajankohtainen näinä aikoina, kun erilaiset globaalit uhat, pelot ja turvallisuushakuisuus vallitsevat maailmassa. Myötätunto kytkeytyy auttamiseen ja asettumiseen toisen ihmisen asemaan. Se koostuu tietoisuudesta, tunteesta ja toiminnasta, on monikerroksinen ja monimuotoinen mielen tapahtuma, joka liittyy omaan kokemukseen olla rakastettu ja huolehdittu. Samalla muutkin ovat rakastamisen arvoisia ja oikeutettuja apuun. Nykypäivänä myötätuntoisen vuorovaikutuksen

Ihmisen itsetunto voi olla huono tai hyvä. Huonoitsetuntoinen aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa. Omasta mielestään hän on virheetön, syyttää muita virheistään eikä opi koskaan epäonnistumisistaan. Hyväitsetuntoinen ei pullistele eikä matele. Seija Ollila Hän on inhimillinen ja tunnustaa oman sekä muiden ihmisarvon. Hänellä ei ole tarvetta loukata ja nöyryyttää muita, ei tarvetta alistaa eikä pienentää. Hänen lähellään on

Spirium 1/2021, 16-19 Seija Ollila Tiivistelmä: Työelämän vaatimusten lisääntyessä on hyvä keskittyä työntekijöiden elämänlaadun ja työhyvinvoinnin kysymyksiin terveydenhuollossa. Työssä tarvitaan tietty määrä imua, mutta on pystyttävä myös tunnistamaan ajoissa mahdolliset, piilossakin olevat työuupumuksen oireet, jotta työn vaatimuksia voidaan muokata ja tasoittaakin työyhteisössä sopivin keinoin. Työhyvinvoinnin johtaminen on parhaimmillaan yksilöllistä, koska jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia

”Tuntuu siltä, ettei sitä haluta edes tunnistaa” on erään tutkimuskyselyyn osallistuneen henkilön kommentti juuri julkaistussa erityisherkkyyttä käsittelevässä tieteellisessä artikkelissa. Artikkeli Ollila & Kujala: ”Moninaisuus työelämässä ja johtamisessa – erityisherkät persoonat työssä” löytyy Hallinnon Tutkimus-lehdestä 2/2020. Artikkeli perustuu tutkimukseen, joka toteutettiin Suomen Erityisherkät (HSP) ry: n jäsenille syksyllä 2018. Kyselyssä haettiin erityisherkäksi itsensä tunnistavien henkilöiden kokemuksia

Näinä päivinä erilaisia ja eritasoisia johtajan paikkoja vapautuu, milloin eläkkeelle jäämisen, henkilökohtaisten syiden esim. loppuun palamisen tai muuten vain irtisanoutumisen ja uuteen työpaikkaan hakeutumisen vuoksi. Eipä ole ihan tavatontakaan, ettei myös tapahtuisi irtisanomisia joko luottamuspulan tai muun syyn perusteella. Rekrytointi-ilmoituksia johtajan tehtävistä on paikallislehdissä ja muussa mediassa lähes päivittäin. Hakijoita tehtäviin on usein runsaasti ja