”Onko väliä, mihin sukupolveen johtaja kuuluu?”

Olin kutsuttuna puhumaan henkilöstöjohtamisesta eräässä kongressissa. Teemani otsikoksi määrittelin: ”Johtajana moninaisuuden äärellä – eri sukupolvet ja moninaiset persoonat työelämässä”. Etsin erilaisia tutkimuksia ja kirjoja aiheesta, miten eri sukupolvet toimivat työelämässä, mitä he odottavat työelämältä ja millaista johtamista he toivovat. Esitykseni sai minut hieman myöhemmin pohtimaan myös johtajan tai esihenkilön omaa sijoittumistaan johonkin tiettyyn sukupolveen ts. […]

”Onko väliä, mihin sukupolveen johtaja kuuluu?” Read More »

Kutsumus – ylevää ajattelua vai arjen merkityksellisyyttä

Kutsumus käsitteenä mielletään usein tiettyyn ammattiin, työuraan tai elämäntehtävään. Siihen liittyy ylevää ajattelua jostain suuremmasta, sisäisestä tunteesta tai jopa kohtalosta. Erityisesti hoitoalaan ja kirkollisiin tehtäviin on ajateltu kuuluvan vahva jopa yliluonnollinen, hyveellinen, emotionaalinen ja spiritualistinenkin kutsu. Ihmisten auttaminen, sairaiden hoitaminen tai uskonnollisen vakaumuksen vahvistaminen ja jakaminen muille ovat toimineet ohjaavina tekijöinä ammattiin tai tehtävään suuntautumisessa.

Kutsumus – ylevää ajattelua vai arjen merkityksellisyyttä Read More »

Johtajien työnohjauksen uusia tuulia

”Johtajilla ja esihenkilöillä yleensä kiire ja stressi, käyttävät helpommin etäohjausta kuin matkaavat ehkä pitkiäkin matkoja ohjaukseen tai ohjaaja matkustaa, jolloin kustannukset nousevat”. Johtaminen on ymmärretty kautta aikojen pääasiassa asioiden ja ihmisten johtamisena ja hallinnoimisena. Nykyajassa johtajuus painottuu vahvasti ihmisten työn tukemiseen ja erilaisten mahdollisuuksien luomiseen. Tällöin johtajan henkilökohtaisen työkalupakin tulee sisältää riittävä määrä itsetuntemusta, tietoa

Johtajien työnohjauksen uusia tuulia Read More »

Toivon pilkahduksia työnohjaukseen

Epävarmuus hyvinvoinnin ja talouden elpymisestä on ollut maailmanlaajuinen huolenaihe tänä vuonna. Toivon näkeminen henkilökohtaisessa elämässä ja työssä on kuitenkin aina ensiarvoisen tärkeää. Työnohjauksella on oma tehtävänsä toivon ylläpitämisessä. Ajatuksia toivosta ”Se, joka elää toivossa, tanssii ilman musiikkia”, Tuntematon Usko, toivo ja rakkaus kulkevat teologisina käsitteinä vahvasti yhdessä. Ne antavat viestin yksilön tapaan elää elämäänsä, osoittaa

Toivon pilkahduksia työnohjaukseen Read More »

Itsemyötätunto ilmiönä työnohjauksessa

Myötäelämisen tarve on hyvin ajankohtainen näinä aikoina, kun erilaiset globaalit uhat, pelot ja turvallisuushakuisuus vallitsevat maailmassa. Myötätunto kytkeytyy auttamiseen ja asettumiseen toisen ihmisen asemaan. Se koostuu tietoisuudesta, tunteesta ja toiminnasta, on monikerroksinen ja monimuotoinen mielen tapahtuma, joka liittyy omaan kokemukseen olla rakastettu ja huolehdittu. Samalla muutkin ovat rakastamisen arvoisia ja oikeutettuja apuun. Nykypäivänä myötätuntoisen vuorovaikutuksen

Itsemyötätunto ilmiönä työnohjauksessa Read More »

Muuta kielteisyys myönteisyydeksi

Ihmisen itsetunto voi olla huono tai hyvä. Huonoitsetuntoinen aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa. Omasta mielestään hän on virheetön, syyttää muita virheistään eikä opi koskaan epäonnistumisistaan. Hyväitsetuntoinen ei pullistele eikä matele. Seija Ollila Hän on inhimillinen ja tunnustaa oman sekä muiden ihmisarvon. Hänellä ei ole tarvetta loukata ja nöyryyttää muita, ei tarvetta alistaa eikä pienentää. Hänen lähellään on

Muuta kielteisyys myönteisyydeksi Read More »

Työyhteisötaidot kontekstissa – voimavaroja terveydenhuollon työhön

Spirium 1/2021, 16-19 Seija Ollila Tiivistelmä: Työelämän vaatimusten lisääntyessä on hyvä keskittyä työntekijöiden elämänlaadun ja työhyvinvoinnin kysymyksiin terveydenhuollossa. Työssä tarvitaan tietty määrä imua, mutta on pystyttävä myös tunnistamaan ajoissa mahdolliset, piilossakin olevat työuupumuksen oireet, jotta työn vaatimuksia voidaan muokata ja tasoittaakin työyhteisössä sopivin keinoin. Työhyvinvoinnin johtaminen on parhaimmillaan yksilöllistä, koska jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia

Työyhteisötaidot kontekstissa – voimavaroja terveydenhuollon työhön Read More »

Moninaisuuteen kytkeytyvä persoonallisuus – erityisherkän kokemukset työssä

”Tuntuu siltä, ettei sitä haluta edes tunnistaa” on erään tutkimuskyselyyn osallistuneen henkilön kommentti juuri julkaistussa erityisherkkyyttä käsittelevässä tieteellisessä artikkelissa. Artikkeli Ollila & Kujala: ”Moninaisuus työelämässä ja johtamisessa – erityisherkät persoonat työssä” löytyy Hallinnon Tutkimus-lehdestä 2/2020. Artikkeli perustuu tutkimukseen, joka toteutettiin Suomen Erityisherkät (HSP) ry: n jäsenille syksyllä 2018. Kyselyssä haettiin erityisherkäksi itsensä tunnistavien henkilöiden kokemuksia

Moninaisuuteen kytkeytyvä persoonallisuus – erityisherkän kokemukset työssä Read More »

Uuden johtajan valinta – Tukea rekrytointiin

Näinä päivinä erilaisia ja eritasoisia johtajan paikkoja vapautuu, milloin eläkkeelle jäämisen, henkilökohtaisten syiden esim. loppuun palamisen tai muuten vain irtisanoutumisen ja uuteen työpaikkaan hakeutumisen vuoksi. Eipä ole ihan tavatontakaan, ettei myös tapahtuisi irtisanomisia joko luottamuspulan tai muun syyn perusteella. Rekrytointi-ilmoituksia johtajan tehtävistä on paikallislehdissä ja muussa mediassa lähes päivittäin. Hakijoita tehtäviin on usein runsaasti ja

Uuden johtajan valinta – Tukea rekrytointiin Read More »

Erityisherkkyys työelämässä – kokemuksellista antia

Työyhteisöistä ja erilaisista organisaatioista nousevat ilmiöt ovat kiinnostaneet minua useita vuosia tehdessäni tutkimustyötä. Omat kokemukset ovat vahvoja, mutta pohtivana yksilönä myös muiden kokemukset kiinnostavat. Viime vuoden 2017 erityisherkkien heimojuhlilla Järvenpäässä työpajatyöskentelyssä 24 henkilöä pohti ryhmissä erityisherkkyyttä työelämässä työntekijän ja johtamisen näkökulmista ansiokkaasti. Varsinaisena teemana oli erityisherkkyys työelämässä ja johtamisessa – voimavarat käyttöön. Joitain tuon työpajan

Erityisherkkyys työelämässä – kokemuksellista antia Read More »